Harjavallan seurakunta

Kristillistä elämää Kokemäenjoen halkomassa Harjavallassa on ollut pitkään. Turun tuomiokapituli myönsi luvan Harjavallan kirkon rakentamiseksi 21.4.1669. On mahdollista, että sitä ennen täällä on ollut rukoushuone, mutta asiakirjat, jotka vahvistaisivat olettamuksen, ovat tuhoutuneet Turun palossa. Seurakunta ei Harjavallassa tuolloin ollut itsenäinen, vaan kappeliseurakuntana oli osa Kokemäkeä. Harjavallasta muodostettiin itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1868. Seurakunta viettää 6.4. vuonna 2018 150-vuotisjuhlaansa.

Ensimmäinen kirkkoherra saatiin kuitenkin vasta kymmenen vuotta myöhemmin: Johan Gustav Hällfors 1878-1887.

Ennen sotia Harjavalta oli alle kahdentuhannen hengen pitäjä. Voimalaitoksen rakentaminen ja kuparisulaton siirtämisen Imatralta Harjavaltaan sodan jaloista turvaan merkitsi myös väestön lisääntymistä.  Karjalan evakoita asutettiin tänne varsinkin Räisälästä. Tehtaat ja sairaalat tarvitsivat työvoimaa ja sitä on tullut eri puolilta Suomea. Harjavalta on siksi sielultaan myös kaupunkimainen. Monella asukkaalla on juurensa muualla. Väestö kasvoi kaupungissa vuoteen 1985 asti lähes yhdeksään tuhanteen henkeen. Teollisuuden automatisoituminen ja ihmisten liikkuvuus on merkinnyt paikkakunnan väestömäärän vähentymistä. Se on näkynyt luonnollisesti myös seurakunnan jäsenmäärän laskuna. Nyt seurakuntalaisia on 5490.

Seurakunnan ydintoiminnat tapahtuvat kirkossa ja sen viereisessä seurakuntatalossa. Kaikkien autuuksien kirkko vihittiin käyttöön 1984.

Seurakunnassa on vireää toimintaa. Hiippakunnallisen arkkipookitunnustuksen Harjavallan seurakunta sai kymppiluokka-toiminnasta.

Seurakunta on valmistelemassa kevään 2018 aikana strategiaa.