Usein kysyttyä
Kaste
Lapsemme kastetaan isovanhempien luona toisella paikkakunnalla. Mistä seurakunnasta pappi pyydetään?
Pappi pyydetään ensisijaisesti siitä seurakunnasta, jossa lapsi kastetaan.
Haluaisin lapseni ristiäisiin papin toisesta seurakunnasta?
Käytännöllisintä on pyytää pappi omasta seurakunnasta sillä he ovat lähimmät papit toimittamaan kastetta eikä siirtymisessä työtehtävästä toiseen kulu kohtuuttoman pitkää aikaa. Lisäksi on suotavaa tulla tutuksi oman seurakunnan pappien kanssa. Poikkeuksia kuitenkin tehdään. Tuttua pappia voi pyytää toisesta seurakunnasta kastamaan lasta. Hänen kanssaan on hyvä keskustella mahdollisesta kilometrikorvauksesta. Ristiäistoimitus on kaikissa tapauksissa aina kuitenkin ilmainen, kuten kaikki kirkon toimitukset. Muista myös hakea kirkkoherranvirastosta kastekynttilä ja kummikirjat.
Onko kastetilaisuudessa pakko noudattaa virallista kastekaavaa virsineen?
Kirkolliset toimitukset ovat kirkon virallisesti hyväksymän toimituskaavan mukaisia. Niitä ei voi muokata oman mielen mukaan. Toimituksessa on erilaisia vaihtoehtoja, joista on hyvä keskustella papin kanssa. Jokainen luterilaisen kirkon toimitus pitää kuitenkin sisällään vähintään kaksi virttä: alkuvirsi ja loppuvirsi, näiden lisäksi voidaan laulaa enemmänkin, jos niin halutaan.
Montako kummia lapsella voi olla?
Laissa ei ole määritelty tarkkaa ylärajaa kummien määrälle. Kummeja tulee olla vähintään kaksi. On kuitenkin suositeltavaa, että kummien määrä pysyy kohtuudessa. Yleisimmin Suomessa on kastettavalla lapsella nykyään 2-3 kummia. Kasteilmoituslomakkeessa on tilaa neljälle kummille.
Voiko lapselle valita vain yhden kummin?
Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia. Mikäli ei löydy kahta evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitua jäsentä kummeiksi, kotiseurakunnan kirkkoherra voi tehdä päätöksen, että yksi kummi riittää. Tästä on syytä neuvotella kirkkoherran kanssa hyvissä ajoin ennen kastetoimitusta.
Niistä tiedoista, jotka lapsesta on kirjattu kasteen perusteella, ei mitään voida poistaa. Kirkonkirjat antavat siis lapsen kastehetken tiedot eikä niitä voida muuttaa.
Elämän vaiheissa suhde kummiin saattaa katketa, kummi saattaa muuttaa pois maasta tai vaikka menehtyä onnettomuudessa. Hänen nimeään ei silti poisteta tiedoista. Lapsen kummitiedot eivät kuitenkaan tule missään virallisissa papereissa esille, joten siinä mielessä asialla ei ole merkitystä.
Kummeja ei voi vaihtaa, mutta kummeja voidaan lisätä, mikäli siihen on erityisiä perusteita. Siitä on sovittava kotiseurakunnan kirkkoherran kanssa. Jos kummi eroaa kirkosta, voidaan katsoa kummiuden päättyneen. Kummina olemisen edellytykset ovat silloin lakanneet.
Voiko kirkkoon kuulumaton toimia kummina?
Kirkkoon kuulumaton ei voi toimia kummina. Kummin tehtävänä on yhdessä seurakunnan kanssa tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa ja näin ollen kummin tulee olla seurakunnan jäsen, rippikoulun käynyt ja konfirmoitu.
Kummiksi ennen rippikoulua?
Kummiksi päästäkseen täytyy olla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu.
Kummiksi ortodoksille?
Suomessa ortodoksinen kirkko edellyttää, että ainakin yksi kummeista on ortodoksisen kirkon jäsen. Muut kummit voivat olla jonkin toisen kristillisen kirkon jäseniä. Katolinen kirkko edellyttää kummilta katolisen kirkon jäsenyyttä.
Jos ulkomaalainen luterilainen henkilö halutaan kummiksi, kuinka hänen kelpoisuutensa kummiksi todennetaan?
Ulkomaalaiselta kummilta pyydetään tarkat tiedot hänen kotiseurakunnastaan: täytyy olla tiedossa sen nimi, kirkkokunta, paikkakunta ja maa. Nämä tiedot merkitään kasteilmoituslomakkeeseen. Suomalaisilta kummeilta tarvitaan henkilötunnukset. Niiden perusteella tarkastetaan jäsentietojärjestelmästä, että he ovat kirkon jäseniä, rippikoulun käyneitä ja konfirmoituja.
Jos kummiksi pyydetty estyy tulemasta juhlaan, onko se este kummiudelle?
Kummin ei ole välttämätöntä olla läsnä kastetilaisuudessa. Tilaisuudessa tulee kuitenkin olla paikalla kaksi todistajaa.
Voivatko vanhemmat olla oman lapsensa kummeja?
Kummien tehtävänä on tukea vanhempia kristillisessä kasvatuksessa, joten kummeiksi tulisi pyytää kahta muuta konfirmoitua kirkon jäsentä.
Avioliittoon vihkiminen
Vain toinen kuuluu kirkkoon?
Kirkollisen vihkimisen edellytyksenä on kristilliseenkirkkoon kuuluminen. Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenen kohdalla edellytyksenä on myös rippikoulun suorittaminen. Kirkollinen vihkiminen onnistuu, jos henkilö liittyy kirkkoon ja suorittaa rippikoulun, mikäli se puuttuu. Jos se ei tule kysymykseen avioliittoon voidaan vihkiä siviiliviranomaisen edessä eli maistraatissa ja pyytää avioliitolle jälkeenpäin kirkollista siunaamista.
Miten avioliiton siunaaminen eroaa vihkimisestä?
Keskeisin ero on siinä, että avioliittoon vihkiminen on samalla toimitus, jossa lainmukainen avioliitto muodostetaan eli pappi julistaa morsiusparin avioliiton syntyneeksi. "Sillä valtuutuksella, joka minulle on uskottu, vahvistan teidän liittonne ja julistan teidät aviopuolisoiksi". Muuten toimitukset ovat hyvin toistensa oloisia.
Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia. Myös sormusten vaihtamisen katsotaan kuuluvan nimenomaan avioliittoon vihkimiseen.
Voiko joku muu kuin isä saattaa?
Kyllä voi ja näin on usein toimittukin. Useimmiten se on joku miespuolinen sukulainen. Perinteeseen on hyvä turvautua, mutta joskus on välttämätöntä tehdä perusteltuja poikkeuksia.
Naimisiin ulkomailla?
Jos suomalaiset aikovat avioitua ulkomailla, niin esteiden tutkinta on syytä hoitaa ajoissa Suomessa omassa kotiseurakunnassa tai maistraatissa. Kirkollinen vihkiminen voidaan toimittaa siellä, missä on sellainen suomalainen pappi, jolla on opetusministeriön myöntämä vihkimisoikeus (www.evl.fi/ulkosuomalaiset). Vihkiminen ei poikkea näin ollen siitä, miten asiat Suomessa normaalisti toimitaan, mikäli edelliset asiat on kunnossa. Vihkimisen jälkeen on huolehdittava siitä, että vihkiminen merkitään Suomessa kirkonkirjoihin ja väestötietojärjestelmään. Sen tekee pappi virkansa puolesta.
Vihille ulkomaan viranomaisen edessä
Seuraava linkki ohjaa Suomalaisen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön sivulle: http://213.250.93.194/asiakas/evl/ulkosuom.nsf/sivut/WebPageC2AFB-2?OpenDocument&cid=Content515A3
Hautaan siunaaminen
Missä järjestyksessä kukat lasketaan?
Kukat lasketaan joko kirkossa tai haudalla. Kirkossa kukat lasketaan tavallisesti toimituksen jälkeen, mutta ne voidaan laskea myös ensimmmäisen virren jälkeen ennen siunaustoimitusta. Ks. Harjavallan käytännöt.
Kukkien laskemisjärjestys tavallisesti menee: leski, lapset ikäjärjestyksessä perheineen. Muut sukulaiset ja ystävät. Viimeisenä järjestöt. Ongelmia tuottaa yleensä avioerojen ja uudelleen avioitumisten myötä muodostuneet uudet perheet. Miten silloin toimitaan? Perilliset laskevat aina normaalijärjestyksessä ja muut ystävien joukossa ellei omaisten kesken ole muuta sovittu.
Miten toimitaan haudalla, kun kukkaset on jo laskettu kirkossa?
Kun kukkaset on laskettu muistosanoin kirkossa, kukat viedään hautakatteelle ilman erityistä hiljentymistä.
Voiko nainen olla kantamassa?
Koska naiset kantavat lapset maailmaan niin miehet perinteen mukaan kantavat vainajat hautaan. Me elämme hautauksen kulttuurin murrosaikoja. Tämä vanha perinne ei ole saattojoukkoa sitova laki, siksi voidaan toimia myös toisin. Naisia on ollut kantamassa läheisiään hautaan, tosin hyvin harvoin.
Vainaja ei ole kuulunut kirkkoon?
Mikäli vainaja ei eläessään ole selvästi ilmaissut, että ei tahdo tulla haudatuksi kristillisin menoin, omaiset voivat pyytää pappia siunaamaan läheisensä. Jos taas on tiedossa vainajan kielteinen suhtautuminen kirkolliseen siunaamiseen, omaisten vastuulla on kunnioittaa vainajan tahtoa silloinkin, kun se heistä tuntuu vaikealta.
Mikäli kirkollista siunausta ei toimiteta, kirkkotilakaan ei silloin ole käytettävissä. Omaisten on mietittävä toimintamalli jäähyväisten jättämiselle. Apua siihen löytyy hautaustoimistoista ja internetistä. Myös seurakunnan papiston tai diakoniatyöntekijöiden puoleen voi kääntyä keskuteluavun tarpeessa.
Voinko estää henkilöä X tulemasta siunaustilaisuuteen?
Kirkossa pidettävään toimitukseen ei voi estää ketään tulemasta. Tilaisuudet ovat luonteeltaan jumalanpalveluksia ja siten koskevat periaatteessa koko seurakuntaa. Paras tapa välttää ei-toivottuja vieraita on pitää siunauksen ajankohta vain lähipiirin tiedossa. Seurakunnasta ei tiedoteta siunausaikoja kyselijöille. Toisaalta seurakunnassa toivomme, että kaikilla surevilla olisi mahdollisuus vainajan saattamiseen, niilläkin joita ei toivota muistotilaisuuteen. Muistotilaisuudet kuitenkin voivat olla suljettuja.
Mistä neuvoja kun kuolema yllättää ulkokmailla?
Seuraava linkki ohjaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyön sivulle: http://213.250.93.194/asiakas/evl/ulkosuom.nsf/sivut/WebPageC2AFB-2?OpenDocument&cid=Content8ABCD
Tapatietoa hautauksesta löytyy myös kirkon sivulla: Täällä.
Kaikista hautaukseen liittyvistä asioista ja yksityiskohdista voi keskustella hautauksen toimittavan papin kanssa. Erilaisista vaihtoehdoista voidaan sopia.