Ristiäiset

Pieni vauva on suuri ihme. Hänelle halutaan antaa kaikkea hyvää ja parasta. Kaste, vanhastaan ristiäiset, on kirkon pyhä toimitus. Sakramentissa kastettava saa Jumalalta lahjaksi armon, joka ei koskaan lopu. Hänestä tulee Jumalan lapsi ja maailmanlaajan Kristuksen kirkon jäsen. Se kantaa halki elämän. Lapsi voidaan kastaa, jos vähintään toinen vanhemmista on kirkon jäsen. Kirkossamme kastetaan kaikenikäisiä, joskin useimmiten kastettava on parikuinen vauva. Tällöin kasteen yhteydessä yleensä täytetään lomake, jolla lapsen tiedot ilmoitetaan rekisteriviranomaiselle.

Kastettavalla tulee olla vähintään yksi kummi, jonka puolestaan tulee olla  Suomen evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Kummeja voi olla enemmänkin. Oman kirkkomme jäsenen lisäksi kummina voi toimia myös henkilö, joka kuuluu luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkokuntaan. Kummi toimii myös kastetilaisuuden todistajana, todistajia tarvitaan kaiken kaikkiaan kaksi.

Ristiäiset voivat olla pienet tai suuret

Ristiäiset ovat lapsen ensimmäinen juhla, johon lähisukulaisia kutsutaan pitkienkin matkojen päästä.

Kasteen voi järjestää kotona, seurakunnan tiloissa tai muussa sopivassa tilassa. Seurakunnan tilojen käyttämisestä voi sopia kastetta varatessa. Varaukset hoidetaan seurakuntatoimiston kautta. Pappi ottaa vanhempiin yhteyttä ennen kastetta ja sopii ajan keskustelulle. Kastekeskustelussa käydään läpi kasteen käytännönjärjestelyjä ja merkitystä sekä katsotaan paperit kuntoon.

Vanhempaa lasta, nuorta tai aikuista kastettaessa menetellään pitkälti samalla tavalla kuin vauvaa kastettaessa. Myös vanhempi kastettava tarvitsee kaksi kummia, joita koskevat samat säädökset kuin vauvan kohdalla. 15-vuotiaan ja sitä vanhemman kastettavan tulee käydä rippikoulu ennen kastetta.

Harjavallan seurakunnan käytäntöjä

Kastettavalla tulee olla vähintään yksi kummi. Kummin tulee olla rippikoulun käynyt ja konfirmoitu evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Näiden lisäksi kummina voi olla myös muuhun kristilliseen kirkkoon kuuluva henkilö, mikäli hänen kirkkonsa hyväksyy ev.lut. kirkon toimittaman kasteen (lapsikasteen). Mihinkään kristilliseen kirkkokuntaan kuulumaton ei voi toimia lapsen kummina.

Kastettujen puolesta rukoillaan seuraavan sunnuntain jumalanpalveluksessa.

Kirkkosalissa on vuoden aikana  Harjavallan seurakunnan jäseneksi kastettujen puu. Puu kasvaa hedelmää sitä mukaan kun lapsia/aikuisia seurakunnan jäseneksi kastetaan.

Suosittuja kastevirsiä

216 Pyhä Isä Jumala, kuule meitä armossa
217 Täynnä kiitosta ja hämmennystä
218 Tuomme luokse Jeesuksen
219 Kasteen kirkas vesi on
490 Mä silmät luon ylös taivaaseen
492 Ystävä sä lapsien
496 Oi Jeesus, ota syliisi
497 Kun äidit lapsiansa toi luokse Jeesuksen
499 Jumalan kämmenellä
503 Taivaan Isä suojan antaa
806 Otsaani ja rintaani (sävel:  492)
807 Nimessä Herran pyydämme
808 Herra olet Luojani (sävel:  492)
809 Juhla on nyt riemullinen (sävel:  135)
810 Jo ennen syntymääni näit minut Jumala (sävel:  620)

Kasteen käytännöistä

Kirkon jäseneksi tullaan vain kasteen kautta. Kasteessa Jumala liittää ihmisen yhteyteensä, Kristuksen kirkon jäseneksi ja antaa kastetulle lahjaksi Pyhän Hengen.

Valtaosa suomalaisista kastetaan pieninä sylilapsina. Lapsi voidaan kastaa, kun ainakin toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon. 

Lapsen synnyttyä seurakunnasta lähetetään kirje ja Porin Aluekeskusrekisteristä Lapsen tietojen ilmoittaminen -kaavake. Kirje lähetetään lapsen äidin nimellä, mikäli hän kuuluu seurakuntaan.

Tutustuttuaan kirjeeseen vanhempia kehotetaan ottamaan yhteys seurakuntatoimistoon kastepaikan ja -ajan sopimisesta. Kaste toimitetaan joko kirkossa, kotona tai esim. lapsen isovanhempien luona. Tavallisin kastepäivä on sunnuntai. Nimi pitää rekisteröidä kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä. Useimmiten lapsi kastetaan ennen sitä.

Ennen kastetta kastepapin kanssa käydään läpi rekisteröintikaavake (mm. lapsen nimi ja kummit) sekä keskustellaan kasteen sisällöstä ja juhlaan liittyvistä yksityiskohdista. Vanhempien on hyvä selvittää ennen papin tapaamista kummien täydelliset nimet ja seurakunta, jossa he ovat kirjoilla.

Jos lapsi kastetaan muualla kuin kotiseurakunnassa siitä on hyvä myös tiedottaa oman seurakunnan kansliaan.

Ristiäiset voidaan järjestää kirkossa, kotona tai muussa sopivassa paikassa. Lapsen tai aikuisen voi kastaa myös jumalanpalveluksen yhteydessä. Papin kanssa käydään ennen ristiäisiä kastekeskustelu, jonka aikana sovitaan ristiäisiin liittyvistä asioista. Seurakunnat varmistavat lapsen nimen laillisuuden, joten nimi tulee ilmoittaa seurakunnalle hyvissa ajoin, esimerkiksi juuri kastekeskustelun yhteydessä.

Ristiäisten järjestäminen

Kastetilaisuuden kulku vaihtelee sen mukaan, minkä ikäinen kastettava on. Usein kaste tapahtuu muutaman kuukauden kuluessa lapsen syntymästä. Kasteessa lapsi liitetään nimeltä kutsuen kristilliseen uskoon ja seurakunnan jäseneksi.

Ristiäisten kulku

Kummius on luottamustehtävä. Vanhemmat valitsevat lapselleen kummeiksi tärkeät aikuiset. Jokainen löytää oman tapansa olla kummi. Kastetulla lapsella tulee olla vähintään yksi kirkkoon kuuluva kummi.

Kummien valinta ja tehtävät

Lapsikaste on luterilaisessa kirkossa tavallisin tapa liittyä kirkon jäseneksi, mutta kasteelle voit tulla minkä ikäisenä tahansa. 

Luterilainen kirkko kastaa kaikenikäisiä

1.1.2019 voimaan tulleen nimilain tuomiin muutoksiin voi tutustua linkin kautta: Nimi lapselle.